Seuraesittely

Historiaa

Takon Soutajat on 28.6.1957 perustettu, tällä hetkellä yksi suurimmista ja aktiivisimmista maassamme toimivista soutuseuroista.  Matkan varrella seuran lajivalikoimaan on kuulunut myös melonta, jossa seuralla on ollut myös MM-edustus 1960- luvulla.  Nykyisin Takon Soutajien toiminta keskittyy ainoastaan olympialuokkien soutuun sekä puuvenesoutuun, joissa seuralla on sekä kilpailutoimintaa että harraste- ja kuntoliikuntaa.

Seuran ensimmäinen venevaja sijaitsi Eteläpuiston rannassa, jossa se oli alun perin toiminut Takon tehtaan uittomiesten venevajana. Vuodesta 1976 seuran venevaja ja vuodesta 1991 myös toimisto sekä harjoitustilat ovat sijainneet Viinikanlahden eteläpuolella, Hatanpäänkadun varressa, Tampereen Soutukeskuksen tiloissa.

Arvokisaedustajat sekä tietenkin arvokisamenestykset kuuluvat tärkeänä osana Takon Soutajien historiaan. Mainittakoon, että Takon ensimmäiset soudun MM- kisaedustajat vuodelta 1966, Timo ”Juoti” Juojärvi sekä Tapio Lipsonen ovat edelleen seuramme toiminnassa mukana. Arvokisojen palkintopallilla Takolaisista on vieraillut Heikki Haavikko (1996, MM 3., miesten kevyt yksikkö). Vuonna 1997 Klaus Geiger voitti sisäsoudun maailmanmestaruuden miesten avoimessa luokassa. Viime vuosien parhaiten menestynyt takolainen on Ulla Varvio EM- kisojen nelossijalla naisten pariairokaksikosta syksyltä 2009.

Seuratoiminta

Takon Soutajat on tamperelainen soutuseura, joka on kaikille avoin, aktiivista kilpaurheilu- ja kuntoilutoimintaa järjestävä yhdistys. Kaikkiaan seuran kirjoilla olevia jäseniä on lähes 300, joista aktiivisia jäseniä on noin sata. Jäseneksi voi liittyä täyttämällä jasenhakemuslomake2017 ja palauttamalla sen seuran toimistoon. Jäsenyyteen kuuluu oikeus käyttää seuran kalustoa ja harjoitustiloja seuran omilla vuoroilla. Jäsenmaksuun ei sisälly soutuliiton lisenssimaksua, jossa on mukana tapaturmavakuutus ja lisenssitason mukainen mahdollisuus osallistua soutuliiton virallisiin kilpailuihin. Melonta- ja soutuliiton lisenssiin kuuluu myös Melonta- ja soutu-lehden vuosikerta. Melonta- ja soutuliiton lisenssi  pitää rekisteröidä ja maksaa erikseen soutuliiton verkkosivujen kautta. Vuonna 2016 seuran jäsenmaksu on  120e-170e riippuen jäsenyystasosta. Junioreilla ja opiskelijoilla jäsenmaksu on edullisempi kuin olympialuokan ja puuveneiden SM-tason kilpasoutajilla.

Soutukeskus

Hatanpään Soutukeskuksella harjoittelevat puuvenesoutajat ympäri vuoden sekä olympialuokkien soutajat talvisin. Pyhäjärven vesillä on silloin tällöin mahdollisuus nähdä myös olympialuokkien nelosia ja kahdeksikkoja harjoittelemassa. Vilkkaimpina kesäiltoina Soutukeskuksen rannasta lähtee vesille samanaikaisesti jopa seitsemän kirkkoveneellistä eritasoisia soutajia, joiden lisäksi pienpuuveneet ja olympialuokkien veneet täydentävät tätä näyttävää venearmadaa. Soutukeskuksen tiloissa pyörii seuran järjestämä soutuspinning.

Harjoitustilojen lisäksi Soutukeskuksen kiinteistössä sijaitsee myös Soutupaviljonki. Nykyisin Soutupaviljonki toimii tilaustapahtumien, kuten kokousten, koulutusten ja juhlien pitopaikkana. Sijainniltaan kyseinen tila on yksi kaupungin hienoimmista.

Olympialuokkien soututoiminta pyörii kesäaikana pääosin Kaukajärven soutustadionilla, jossa käytössä on Suomen ainoa täysimittainen (2000m) poijutettu Albano- rata.

Harjoitussali

spinnisali

Toiminta on nykyisin aktiivista ja perustuu talkootyöhön. Myös seuran ulkopuolisille järjestettävä soutuspinning on saavuttanut suuren suosion täyttäen harjoitustilat talvisin lähes päivittäin. Yleisten spinning tuntien lisäksi harjoitustiloissa on varattu omat ajat seuran jäsenten vapaaseen käyttöön. Tällöin jäsenet voivat käyttää sisäsoutulaitteita ja soutuallasta, jossa voidaan talvella harjoittaa oikeaa soutuliikettä vesielementin kanssa. Soutualtaassa voidaan tehdä olympialuokan veneiden lähes oikeaa vastaavaa sisäharjoittelua. Tiloissa on myös tärkeimpien lihasryhmien lihaskuntolaitteet ja levypainot voimatason kehittämiseen. Harjoitustilat ovat seuran vuoroilla tehokkaassa käytössä, kun juniorit, opiskelijat, kuntoilijat, sisäsoutuharrastajat, kirkkovenesoutajat ja olympialuokkien liigasoutajat tekevät omia harjoituksiaan. Harjoituksen jälkeen peseytyminen onnistuu suihkussa ja lähes päivittäin lämpiävässä saunassa.